maanantaina, syyskuuta 19, 2005

IP-KERHO: Startti tutustumisjaksoon

Mietin aloitanko tämän oppimispäiväkirjan jo ennen ensimmäistä päivää, kirjoittamalla ylös ajatuksia siitä mitä tulen iltapäiväkerhon tutustumisjaksolla tekemään. En oikein osannut. Olisin voinut kirjoittaa, että en tiedä iltapäiväkerhoista oikein mitään, en paljon enempää.

Lähdin siis aamulla ilman suurempia odotuksia polkemaan Strömbergin leikkipuistoon. Tietenkin eksyin matkalla ja olin jo ekana päivänä myöhässä kymmenen minuuttia. Tuloni oli kuitenkin jo unohdettu puoleen päivään mennessä, eikä myöhästyminen näyttänyt luovan suurta leimaa otsaani.

Iltapäiväkerho on lasten vapaa-aikaa. Kamalasti ohjattua ohjelmaa ei ole. Työntekijöitä on vähän ja lapsia paljon, kaiken kaikkiaan eka ja toka luokkalaisia yli 50. Kauniilla ilmalla, kuten tänään, leikitään vapaasti ulkona. Sateisena päivänä voi sitten tulla haastavampaa, sillä sisätilat ovat aika pienet.

Alku päivästä meni hengatessa lähes tulkoon puiston henkilökunnan kanssa. Kuuntelin ja katsastelin ja seisoin pihalla. Lapset eivät kamalasti reagoineet minuun, eikä minua esitelty lapsille. En tiedä olisiko itse pitänyt esitellä itseni, vai onko sillä kamalasti väliä?

Ensimmäiset kontaktini lapsiin sain vasta välipalan aikana. Poikajoukko piti showta mun läsnäollessani. Jotenkin ohjaajan rooli jäi vähäiseksi. Uskalsin avata suuni ja välillä sain huomautella hurjista leikeistä ja kenkien pitämisestä jalassa. Loppupäivä meni pelatessa jalkapalloa 7-vuotiaiden poikien kanssa, jonka koin hieman ohjaustaitoihin liittyvän. Jouduin pelaamisen lisäksi toimimaan tuomarina ja jakaa joukkoeita ja rauhoitella kuumenneita tunteita.

Päivän jälkeen fiilis on hyvä. Tulin juttuun työntekijöiden ja lasten kanssa. Katsotaan mitä seuraavat yhdeksän päivää tuovat tullessaan.

1 Comments:

At 19:16, Anonymous Anonyymi said...

Heips. Vaikuttaa mukavalta. Miä vähän luulen, et mitä isompi ryhmä on kyseessä, ni sitä haasteellisempaa sitä on ohjata. Iso ryhmä ehkä enemmän hajaantuu, ku sellanen vähän pienempi ryhmä. Ulkopuuhailu on kivaa. Se ei kaikis kerhois oo yhtä helposti vaa järjestettävissä. Meiän IP:ssä se on vähän silleen, että jos on hyvä ilma, ni saatetaan lähteä läheiseen leikkipuistoon ja muuten ollaan sisätiloissa. Onneks ne sisätilat on sit sen verran virikkeelliset, että ne lapset viihtyy siellä just sen kerhoajan. Kyllä siä niihin lapsiin ja ohjaajiin vielä siinä matkan varrella entistä paremmin tutustut.

 

Lähetä kommentti

<< Home