IP-KERHO: Kuudes päivä - kypsyminen
Eilen kerhoon tulivat kaksivuotiaiden ryhmä. Kun astuin ovesta sisään yksi istui pöydän ääressä ja huusi täytä kurkkua. Muut lapset leikkivät ohjaajan kanssa. Keskityin sitten siihen huutavaan tapaukseen.En viitsinyt kaapata pientä syliini, sillä todennäköisesti lapsi olisi vain vieraan ihmisen sylissä riehunut enemmän. Itku kuitenkin loppui kun hetken odotteli ja houkuttelin hänet lukemaan kirjoja. Se on se minkä osaan, lukeminen. Tykkään lukea ja ihmetellä kuvia pienten kanssa. Kaikki vaipanvaihdot ja sotkeva syöminen on sitten sitä sarjaa, ettei kovasti nappaa.
Iltapäivällä sitten satoi ja pojat olivat niin villeinä että mulla tuli kiintiö vastaan. Olisin halunnu leikkiä niiden kanssa, mutta ei niillä ollut minkäänlaista keskittymiskykyä. Oli vaan huutoa, painia, möykkää ja riehumista. Olin todella onnellinen kello 14.30 kun poistuin puistosta.
Tänään menen vasta puoleenpäivään ja pääsen viideltä. Jos lohduttautuisi sillä, että kello 15-17 välillä on lähes kuollutta. Sitä ennen sateisella säällä olen jo kyllä voinut tulla hulluksi. :)
posted by Anni @ 9:35 ap.
1 Comments:
Oma raja ku tulee vastaa, ni se on hyvä tiedostaa. Ei varmaan kovin moni meiän NUVAA05-ryhmässä päädy TÖIHIN aivan pienten lasten kanssa. Eri asia sitte omat lapset tai tuttujen lapset, mutta... Työt on vähän eri juttu. En itekää ainakaa just nyt pysty ajattelemaa ihan niin pienten kanssa työskentelemistä. Hienosti hoidettu se lapsen rauhoittaminen. Fiksusti ajateltu.
Lähetä kommentti
<< Home