sunnuntaina, kesäkuuta 18, 2006

NÄYTTÖLEIRI: Lauantai,seitsemäs leiripäivä: Kokoaminen ja maailmankatsomuspaneeli

Kokki herätti leiriläiset omasta pyynnöstään klo 9. Me heräsimme samoihin aikoihin ja valuimme syömään leiriläisten perään. Multa kysyttiin onko mun kerro väärässä kun nukuttiin pommiin. Kerroin, että oli ihan tarkoituksellista, että leiriläiset saivat hieman kaivata meitä.

Aamu meni siivotessa. Ryhmiä innostettiin siivoomaan antamalla pisteitä eli käpyjä, omenoita ja hamstereita kaikesta, mitä he olivat siivonneet. Äärimmäisen kilttejä ja reippaita. Siivoamisen jälkeen kirjoitettiin panelisteille kysymyksiä ja annettiin ohjeet kehulappujen kirjoittamiseen.

Panelistit tulivat lounaalle. Itse pidin paneelia todella mielenkiintoisena, mutta suuri osa nuorista tuntui jäävän vähän ulalle. Olisi pitänyt ohjeistaa panelisteja paremmin tai ohjeistaa puheenjohtaja pitämään ”kuria”.

Paneelin jälkeen moni kyllä hakeutui keskustelemaan panelistien kanssa vapaata keskustelua osiossa, eli kahvin aikaan. Suosituin taisi olla hypnoosihoitoja tekevä rajatietonainen.

Sitten E ja O pitivät protuinfon, eli kertoivat miten protun parissa voi jatkaa ja puhuivat myös siitä, ettei tämän ryhmän tarvitse hajota tähän. R keräsi yhteystietolistan ja meitä ohjaajiakin pyydettiin tulemaan mukaan tapaamisiin.

Leiriläisillä oli aikaa valmistella kronikoita, tiimin esittelyä ja muita velvollisuuksiaan. Välillä nuorimmat apuohjaajat olivat leikittelemässä. Tiimillä oli kehulapuissa kirjoittamista, sillä tiimiltä ja erityisesti ohjaajilta olisi hyvä saada jotain erityistä ja hienolta tuntuvaa. Samalla tehtiin salaa seppeleitä, kirjoitettiin todistuksia ja ohjaajien puhetta jne.

Saunottiin ja syötiin iltapalaa, jonka jälkeen skodailtiin elliä ja oltiin jäätyneitä nakkeja. Molemmat hyvin sponttaaneja leikkejä. Sitten mahauduttiin iltasadulle ja postisedälle. Viimeiset salaiset ystävä –kirjeet luettiin, jonka jälkeen käytiin ringissä läpi arvailuja kuka on kenenkin salainen ystävä, lopuksi oikea salainen ystävä kävi halaamassa. Jaettiin kehulaput, joita jokainen meni lukemaan omaan rauhaisaan paikkaan. Ihmiset itkivät, itku laukaisi lisää itkua. Oli tunne siitä kuinka kaikki rakastavat kaikkia, sain lohduttaa niin tiimiläisiä kuin leiriläisiä. Suoritettiin autonpesu, joka on herkkä iltahellyyshetki. Leiriläiset itkivät ja tiimikin vähän. Tilannetta rauhoiteltiin laulamalla hauskoja lauluja.

Jossain vaiheessa tiimi liukeni tekemään leiriläisten esittelyjä, joka tehtiin Seitsemän miehen voima –laulun mukaan. Kello on 3:12, leiriläiset valvoo, varmaan suurin osa ja leiriläisiä valvomassa on apparit L, R ja N.

Minä kirjoitan vielä ohjaajien puhetta tämän jälkeen.