sunnuntaina, kesäkuuta 11, 2006

NÄYTTÖLEIRI: Sunnuntai, ensimmäinen leiripäivä: Tutustuminen

Lähdettiin Helsingistä jo vähän yhdentoista jälkeen. Leiripaikalle päästiin hieman ennen kahta, edellinen leiri oli vielä käynnissä. Leirikirjeessä luki, että leiri alkaa kello 15.30 ja ensimmäinen leiriläinen tuli jo puoli kolmelta. Edellinen tiimi oli jättänyt leiripaikan aika huonoon kuntoon, mikä harmitti kauheasti.

Ensimmäinen leiriläinen tosiaan tuli yllättäen. Niin aikaiseen saapumiseen ei oltu varauduttu ja tempaisin mukaan laukusta frisbeen, jota pihalla sitten heiteltiin auringon porottaessa kuumasti. Leiriläisiä ripotteli tasaisesti aina puoli neljään ja odottelu sujui mukavasti frisbeetä heitellen siihen asti, että väkeä riitti ultimate joukkoeisiin. Vielä ennen virallista leirin aloittamista leikittiin pupupensashippaa.

Vastuuhenkilöinä tänään olivat kaikki kolme uutta apuohjaajaa ja ohjelman teossa heitä oli auttanut yksi vanha apuohjaaja. Valmistelut olivat vähän kehnot, tai sitten olen turhan tarkka. Suunnitelmallisuutta tähän päivään olisi tarvinnut paljon enemmän. Itselleni oli oppimisen paikka, että pystyin antamaan toisille tilaa, vaikka se sitten välillä tarkoittikin sitä, että katseella kysyttiin, mitä seuraavaksi tehdään. Silti mulle annettiin tilaa yleiseen leirin ohjailuun, sellaista kokonaisuuden kontrolloimista. Yritän ottaa rennosti, sillä se vaikuttaa omaankin jaksamiseen.

Pahin moka päivässä oli, kun yksi uusista appareista meni kehottamaan leiriläisiä valvomaan. Olin erityisesti maininnut etukäteen, että jos leiriläiset itse keksii valvoa niin me kehotettaisiin nukkumaan, vedottaisiin järkeen, että jaksavat loppuviikon. Perinteisesti viimeisenä yönä leiriläiset ovat saaneet valvoa, kunhan jaksavat suoriutua loppusiivouksista ja juhlavelvollisuuksista.

Tuntuu silti, että vaikka ohjeistus ynnä muut jutut menivät vähän epäselvästi, leiriläiset ovat ihan innolla mukana. Leiriläiset eivät entuudestaan tunne toisiaan ja heistä onkin jo muodostunut yksi iso porukka. Kommentit ovat innostavia. Mua ja ohjaajapariani kehuttiin jo mukaviksi ohjaajiksi ja tätä leiriä kesän parhaaksi.

Oma roolini on olla pehmeä ja turvallinen, helposti lähestyttävä aikuinen. Viime vuonna olin ainoa ”järjestyksenvalvoja”, mutta tässä tiimissä hyvin jakaantuu ikävistä asioista huomauttaminen. Tosin siihen kehoitinkin tiimiä muutaman kerran. Jää siis enemmän tilaa olla mukava, mutta jämpti. Yritän olla hieman vähemmän äänessä ja olla taustalla. Pyrkimys olisi saada paremmin kontaktia myös yksittäisiin leiriläisiin, mihin ei ole tuntunut ehtivän edellisinä vuosina.

Loppupäivän ohjelma meni aika lonkalta ja päästiin keksimään leikkejä ajan täytteeksi. Iltaohjelma, Prometheusmyytin esittäminen, iltasadun lukeminen ja postin jakaminen aikaistettiin. Jäi paremmin aikaa valmistautua untenmaille, vaikkeivat leiriläiset tahdo malttaa. Uusia ihmisiä on ympärillä, tottakai niiden kanssa haluaisi jutella. Ohjaajaparini kävi äsken sammuttamassa salista valot ja toivottamassa hyvää yötä.

Huominen ei ole vielä ihan selkeä, pitää pitää ohjelma kädessä ja seurailla mukana. Katsoa uusien appareiden kanssa päivää aamulla, jotta tulisi sellainen varma olo, toinen kun heistä ilmaisi epäilyksen pärjäämisen suhteen.

Nyt nukkumaan, että jaksan nousta pakolaissimulaatioon. Kello on nyt 23.29.

posted by Anni @ 11:29 ip.