Annin oppimispäiväkirja ja portfolio

YHTEEVETO: Nuvaopiskelu 15.8.2005 - 20.12.2007

Blogin tyylilajille on tunnusomaista ajankohtaisuus, spontaanius ja henkilökohtaisuus..

Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa) ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttamattomina uusista teksteistä huolimatta. Tiedon esityksessä blogeille tunnusomaista – "normaaleihin" www-sivuihin verrattuna – on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen näkökulman painotus. Blogia pidetään usein synonyyminä nettipäiväkirjalle. Toisaalta nettipäiväkirjat ovat varsinaisia blogeja vanhempi ilmiö.

Lainaukset Wikipediasta

Tämä on minun portfolioni verkkopäiväkirjan muodossa. Blogiin kirjoittaminen eli bloggaaminen on ollut luonteva keino tuoda esiin omia ajatuksia viimeisen kahden ja puolen vuoden varrelta, sillä blogannut olen jo vuodesta 2002.

Ennen koulun aloittamista olin valmistunut jo yhteen ammattiin, kuvankäsittelijäksi, vuonna 2001. Kuvankäsittely ja valokuvaus jäivät vain harrastuksiksi ja päädyin toimistotöihin yrityksen rahaliikenteen ja palkanlaskujen pariin. Henkireikänä toimi kerran kesässä Prometheus-leiri, jonka ohjaaminen oli luontevaa jatkoa omalta rippileiriltä, isostominnasta ja kirkon piiristä ulos kasvettuani. Toimistotyö ahdisti ja halusin päästä eteenpäin. Halusin tehdä jotain tärkeää ja olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa ilman jatkuvaa ajatusta eri asioiden rahallisesta arvosta. Hain ensimmäiseksi poliisikouluun, jonka pääsykokeet jäivät väliin kun matkustin Thaimaahan reppureissaamaan. Palattuani reissusta hain hierojakouluun ja Seurakuntaopistoon. Sain ensimmäiseksi tiedon, että olin päässyt opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi ja otin paikan vastaan.

Koulun aloittaminen oli kivaa, olin utelias ja innokas. Opiskeluissa oli paljon tuttuja juttuja, sillä leirien saralla olin jo aika konkari. Monissa ryhmätehtävissä huomasinkin, että minun odotettiin kertovan mitä leikkiä meidän ryhmä vetäisi muulle luokalle. Uusiin ihmisiin tutustuminen oli myös ihanaa sosiaaliselle minälleni ja pian tutuksi tulikin erityisesti porukka, jonka kanssa koulumatkat kuljettiin yhdessä.

Ihanimpia kursseja näiden kahden vuoden aikana on ollut:

Liikunta: Ensimmäistä kertaa koulussa liikunta on ollut mukavaa, innostavaa ja herättänyt liikunnan iloa.

Leiri- ja retkitoiminnan kurssit: Aivan ihania reissuja Repovedelle ja Evolle, telttaillen, meloen ja patikoiden.

Mielenterveystyö ja seksuaalisuuskasvatus: Mielenkiintoisimpia ihmisen kasvuun ja elämään liittyviä asioita, loistavat luennoitsijat ja aivan liian lyhyet kurssit

Kirjallisten tehtävien tekeminen ei ole koskaan ollut vahvimpia puoliani. Onneksi blogi on helpottanut osittain työtaakkaani ainakin työssäoppimisraporttien osalta.

Blogia olen kirjoittanut työssäoppimisen ohessa, keräillyt ylös tuntojani ja ajatuksia työpäiviltä. Työssäoppimisen lisäksi seasta löytyy ensimmäisen näytön raportointi jokaiselta leiripäivältä sekä viimeisen työssäoppimisjakson yhteydessä tehty kehityshankkeen näyttö. Blogissa kaikki on väärinpäin, jollei ole tottunut blogien lukija. Ensimmäisenä sivun ylälaidasta paistaa uusin kirjoitus ja sivun alareunaa kohti tekstit vanhenevat. Jos haluat lukea blogin alusta loppuun, sivupalkista löytyy linkki syyskuu 2005 -sivulle ja sivun alimmaisena ihan ensimmäinen kirjoitus ip-kerhoon tutustumisjaksosta.

Kirjoitukset eri jaksoilta on otsikoitu seuraavasti:

ALLI: Syksyllä 2007 pääsin tekemään työssäoppimisjakson ja näytön Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:lle. Ihana paikka, jossa pääsin tekemään paljon asioita, joihin mulla oli lahjoja. Tutustuin myös elävään kirjastoon -menetelmään, joka rikkoo ennakkoluuloja ja stereotypioita. Tein kehityshanke näytön järjestämällä elävän kirjaston Helsingin kirjamessuille. Todella todella kivaa. Paikoin rankkaa, mutta kivaa ja eritoten antoisaa.

LASTENKOTI: Keväällä 2007 tein työssäoppimisjakson suomalaisessa lastenkodissa. Indonesialaisen lastenkodin jälkeen kiinnosti suomalainen lastenkoti ja kuinka eritavalla sijaishuolto täällä toimii. Antoisa jakso, joka oli henkisesti rankka, mutta opetti paljon uusia asioita ja tutustutti aivan uuteen maailmaan.

KV: Ensimmäisenä vuonna meille kerrottiin, että on mahdollista osallistua kansainväliseen vaihtoon ja tehdä työssäoppimisjakso ulkomailla. Kaakkois-Aasian reissaajana halusin tietenkin mahdollisimman kauas. Indonesialainen lastenkoti kiinnosti heti ensi lukemalta ja monenlaisen rumban jälkeen syksyllä 2006 pakattiin rinkat ja lennettiin kauas. Jakso oli hieno kokemus, joka sisälsi kulttuurien kohtaamisia ja törmäyksiä, eikä kuumassa ilmastossa kaikki ollutkaan pelkkää auringonpaistetta. Matkaan jäi arvokkaita opetuksia niin itsestä, erilaisuudesta kuin eri kulttuureista.

NÄYTTÖLEIRI: Kesän 2006 alussa suoritettiin ensimmäinen näyttö leiriolosuhteissa. Tein näyttöni muista poiketen protuleirillä.

VINTTI: Keväällä 2006 tein työssäoppimisjakson Vallilan Vintti nimisessä arkitoimintakeskuksessa, jonka asiakkaina ovat päihdekuntoutujat.

IP-KERHO: Heti koulun alettua syksyllä 2005 meidät laitettiin tutustumaan iltapäiväkerhotoimintaan eli ip-kerhoon.

Seasta löytyy myös muutamia irrallisia kirjoituksia opiskelusta tai työssäoppimispaikan hausta.

Vietän viimeisiä päiviä nuva-opiskelijana. Kaikki on ovet ovat avoinna, sanoi joku positiivinen. Itse olen viimeiset kuukaudet ollut lähinnä hämilläni ja hieman ahdistunut näistä monista ovista. Työelämä varmasti kutsuu, minkälaisissa hommissa, sitä en tiedä. Nuta ei ole kuitenkaan se paikka, johon haluaisin. Tai sitten tie vie maailmalle.

Tunnisteet: opiskelu, valmistuminen, yhteenveto

posted by Anni @ 1:23 ap.