maanantaina, maaliskuuta 05, 2007

LASTENKOTI: Työssäoppimisen alkuun aamuvuorossa

Ensimmäinen päivä takana työssäoppimista aamuvuorossa (8-16). Todella nopeasti kulunut kahdeksan tuntia.

Aamu aloitettiin keittiön pöydän ääressä harjoittelun ohjaajan kanssa tutkiskellen mun koulupapereita tee- ja kahvimukien takaa. Muutama lapsi kävi siinä vielä aamupalalla ennen kouluun lähtöä. Käytiin läpi mun tavoitteitani tälle jaksolle. Koulussa puhuttiin viikko sitten omista vahvuuksista ja kehityshaasteista ja siitä keskustelusta nousi mun kehityshaasteeksi oman paikan ja vastuiden löytäminen työyhteisössä. Yksi jo työssäoppimispaikan valinnalla tuotu tavoite on suomalaiseen lastenkodin arkeen ja lastensuojeluun tutustuminen, se varmasti toteutuukin tavoitteista helpommin ja kuin itsestään työn ohessa. Ja mielenterveystyön kurssilta pinnalle noussut vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittäminen ja tietoisempi hallinta on hyvä tavoite tällä jaksolle. Luen aiheesta Reijo A. Kauppilan kirjaa Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot (PS-Kustannus 2005). Katsotaan nouseeko muita tavoitteita harjoittelun edetessä.


Jossain vaiheessa aamua harjoittelun ohjaaja kaivoi papereita esiin ja kertoi harjoittelun tavoitteista, miten edetään, kuinka yritetään pitää arviointikeskusteluja ainakin 3-4 kertaa harjoittelun aikana, kuinka kaikki osallistuvat hänen kauttaan mun arviointiini ja kuinka kaikkeen saa osallistua. Tuli hyvä ja turvallinen olo, harjoittelijan ohjaus on pitkälle mietittyä ja organisoitua.

Kierrettiin iso talo läpi jokaista soppea myöten, katsottiin tehtävälistaa eri vuoroille ja viikonpäiville, raportteja, joita kirjoitetaan jokaisesta lapsesta jokaisen vuoron päätteeksi, aikuisten viestivihkoa ja vaikka mitä muuta. Tuollaisen paikan haastehan on siinä, että kaikki aikuiset pysyvät ajantasalla. Luin sijaisille tarkoitetun kansion, jossa aika tiiviisti tietoa arjen käytännöistä ja tehtävistä sekä lapsista. Luettavaa jäi vielä seuraavillekin päiville muihin kansioihin.

Puolilta päivin siivottiin yläkerta. Sen jälkeen sain askarrella omat nimikortit tauluun, jossa näkyy aina kyseisen päivän ja sitä seuraavan aamu-, ilta- ja yövuorolaiset. Syötiin yhdessä yhden sairastavan lapsen, ho:n ja johtajan kanssa. Myöhemmin tutustuin talon emäntään, joka tuli iltavuoroon ja sain pintaraapaisun talon ruokahuollosta sekä omamittauksista. Työssäoppimisen jälkeen kun palaan kouluun onkin vastassa heti hygieniatesti, jonka läpäisemällä saa hygieniapassin (elintarvikehygieniaosaaminen eikä siis oma suihkussakäynti tiheys).

Iltapäivisin on lapsilla hiljainen tunti, jolloin he tekevät läksyjään tai oleskelevat muuten omassa huoneessaan. Samalla aamu- ja iltavuorolaiset päivittävät tilannetta jokainen lapsi kerrallaan. Siinä vaiheessa päivää oli jo pää niin pökkyrässä valtaisan informaatiotulvan seurauksena, että välillä ei meinannut pää pysyä mukana yhtään.

Työvuoron päätyttyä oli vielä pitkään sekaisin. Pienet myöhäiset päiväunet auttoivat sulattelemaan asioita. Päällä on selkeästi joku tietty raja mitä päivittäin voi sinne lisätä, joskus koulupäivän jälkeen ollut sama olo.

Tänään on mietityttänyt kontaktin ottaminen lapsiin. Menenkö koura ojossa lasten luo vai annanko tulla luokse. Ekan viikon työvuoroissa ei kauheasti ehdi kontaktia ottamaan, aamuvuorossa kun suurin osa lapsista on koulussa ja yövuorossa taas nukkumassa. Ensi viikolla iltavuoroja arkena ja viikonloppuna.

Tunnisteet: ,