lauantaina, marraskuuta 04, 2006

KV: Haikeaa

Aamulla aamupalan jälkeen ehdittiin pakkailemaan ja pesemään pyykkiä. Lounaan jälkeen jäätiinkin sitten askarteluhuoneeseen, Jenni laittoi pumpulia mun piirtämiin lampaisiin ja askarteli ison palmun parissa. Mä päällystin pahvista muotoiltua hevosen päätä ruskealla kankaalla. Aika hieno siitä tuli, vaikka itse sanonkin. Oli kiva ommella sitä ja aika kauan tuhersin sen kimpussa.


Tämä hevosen pään runko katsoi niin viattomasti samalla laulaen ”älä pelkää, hänen armonsa lopu ei milloinkaan”. Harmittaa ettei ollut videokamera hollilla.



Siinähän on Jenni ja hevonen. Vähän kun vielä säätää vielä niin näyttää melkein oikealta, kuten jos sieraimet tekis.

Nyt illalla syötiin yhdessä, Sri oli tehnyt meille hampurilaisia ja ranskalaisia. Ruuan jälkeen leikittiin lasten kanssa niitä leikkejä, jotka lapset olivat kokeneet kivoimmiksi. Eilen leikittiin silmämurhaajaa ja se oli toivesijalla yksi. Kovasti oli kehitystä eilisestä, sillä murhaajaa ei saatukaan kiinni ensimmäisen kymmenen minuutin aikana. Sitten ajettiin formuloita ja leikittiin evoluutioleikkiä. Tänään evoluutiossa kehittyminen kesti vähän pidempään, mutta kai se pelleileminen sitten viehätti.


Satu, dua, tiga.. Kova yritys kehittyä evoluutio-leikissä.

Kun lapset lauloivat vielä leikkien jälkeen tuli ihan haikea olo. Tuleehan tänne vielä takaisin, mutta sitten reissu on jo melkein ohi.

Huomenna on laulutreenit kymmeneltä, mun ei välttämäti ole pakko olla paikalla. Ja kirkko on yhdeltä (mikä ei takaa sitä, etteikö bänditreenit alkaisi seitsemältä tai aiemmin). Kolmelta lähtee auto ja siinä me mukana. Bussi lähtee Patista viideltä ja sen pitäisi olla kymmenen aikoihin Denpasarissa maanantaiaamuna, pitkä istuminen. Evääksi Lonely planet, romaani, pipareita (vihdoinkin yksi merkki jossa ei mitään maitotuotteita), hunajapaahdettuja pähkinöitä ja jääteetä. Jalkaan lähtiessä lentosukat.


Tässä joulukalenteri, joka tehtiin Jennin kanssa. Seinää pitkin kulkee tonttutyttö ja samalla luukuista tulee joka päivä pätkä joulusatua. Viimeinen luukku on tuo talo ja siellä odottaa meidän joululahja lapsille.


Lomalle lähtijöitä hymyilyttää.

Tähän on hyvä lopettaa. Palaan astialle kunhan palataan Bali-kierrokselta.

1 Comments:

At 15:25, Anonymous Anonyymi said...

Upee kalenteri! <3 Aivan mielettömän upea! :) Miä oon teistä kyllä ihan mahottoman ylpeä, ku ootte niin rohkeesti lähteny sinne kauas maailman toiselle puolelle ja ootte pärjänny vaikeuksista huolimatta niin hienosti.

 

Lähetä kommentti

<< Home