perjantaina, maaliskuuta 23, 2007

LASTENKOTI: Hulina päällä

Torstai päivä meni ihan uudenlaisissa kuvioissa. Aamulla ensiksi työryhmäkokous, jossa käytiin talon asioita läpi. Paikalla olivat vakituiset työntekijät eli ohjaajat, emäntä, johtaja sekä minä vierailevana tähtenä. Työryhmäkokouksessa oleminen oli hyvä juttu, kuuli sellaisista asioista, mitkä ehkä muuten olisivat jääneet pimentoon tai selvinneet vasta myöhemmin.

Lounaan jälkeen oli psykiatri Jari Sinkkonen konsultoimassa. Joka kerralla käydään läpi yksi lapsi, jonka omahoitaja esittelee, mitä on tapahtunut edellisen konsultaation jälkeen. Ja Jari Sinkkonen sanoo painavat sanansa miten pitäisi edetä. Oli mielenkiintoista, mutta tuntui, ettei saanut kiinni kaikesta kuulemastaan. Oli rankkaa vain istua ja kuunnella pitkään, vaikka oli todella kiinnostavaa juttua.

Ilta
päivällä jäin sijaisen kanssa taloon ja muut lähtivät työryhmäohjaukseen. Lapset tulivat koulusta ja olivat huonotapaisia ja kenkkuja etenkin sijaiselle. En ollut nähnyt heitä sellaisena. Yhdellä pojalla oli tulossa matematiikan koe ja hän halusi kirjastaan monisteita harjoittelua varten. Tein hänelle sitten murtoluku harjoituksia paperin molemmin puolin ihan käsin ja poika laski ne alta aika yksikön. Tarkistella en kuitenkaan enää silloin ehtinyt vuoron päättyessä.

Tänään meno jatkui hulinana. Jouduin opettelemaan murtolukujen laskutapoja uudestaan, kun korjailin edellisen päivän harjoitustehtävää. Muutamia virheitä, lähinnä huolimattomuutta, joka käytiin pojan kanssa läpi ennen kun hän lähti kouluun. Heti perään kolme poikaa menivät piiloon ja tulivat vasta esiin, kun uhkasin ottaa pelivuorot pois. Ei kauhean vakavaa, mutta eipä ollut sellaistakaan tapahtunut aiemmin.

Lasten ollessa koulussa touhuttiin mukavan sijaisen kanssa. Siivottiin ja puunattiin taloa ja laitettiin ruokaa. Oli kunnon perunateatteri, kun isolle joukolle väännettiin jauheliha-perunalaatikkoa. Nuorin poika tuli tunti sen jälkeen kotiin kun koulu oli loppunut, eikä tämä viivästyminen kuulemma kuulunut mulle, eikä hän ollut ollut missään. Yritin kysellä, mutta lopulta sijainen oli onnistunut arvuutteluissaan. Selvisi, että ilmeisesti poika ja kaveri olivat koulumatkalla jääneet lukemaan tyttöjen lähettämiä tekstiviestejä ja siksi matka kestänyt.

Siivouspäivä on perjantai ja sehän tietysti aiheutti hulinaa. Ilmeisesti sijainen ei ollut pienen pojan huoneen siivousta tarkistaessa ollut ihan niin tarkka kuin vakkarit yleensä, sillä vanhemmat pojat teki ratsian pienen huoneeseen ja tarkistivat sängynalusen. Pojat tuli toinen pari lelua kourassa ja toinen käsi pölyisenä valittamaan. Heitä kai harmitti kun pieni oli jo saanut huoneen siivouksen valmiiksi. Siitä seurasi jotain nujakkaa, jota en ollut näkemässä. Sijainen sitten piti puhuttelun pojille hiljaisen tunnin jälkeen.

Hassua on, että nuo pojat kuulivat, että joutuvat puhutteluun ja sitten itse tulevat penäämään, että millos se puhuttelu on. Ikinä kuullut moisesta, yleensähän puhutteluja kartetaan.

Olin aamusta ja hulinasta väsynyt ja sen näki musta rapsan aikana. Kaksi sijaista tuli iltaan ja yritettiin niille kertoa mikä on meno. Onneksi toinen olikin tehnyt aiemmin sijaisuuksia ja lapset olivat hänelle tutut.

Tytöt olivat aika asiallisia koulun jälkeen, ehkä vähän ynseitä ja puhumattomia, muttei uhittelua kuulunut.

Vielä en ole oppinut tuollaiseen päivään toimintamalleja. Ihan hyvä vain, ettei joka päivä ole ruusuilla tanssimista. Mutta kyllä 5 levotonta, uhittelevaa poikaa on ihan kiitettävä kerta-annos.

Tunnisteet: ,